Ja kaikki nämä aiot sitten neuloa viikonlopussa, vai?
Nanna palaa bloggaustauolta ja esittelee viikonlopun tuotokset. Olin avustamassa vanhempiani muuton aloittamisessa (!) ja olin varannut matkatyöksi yhden keskeneräisen. Koska tiedotusvälineet ovat kuitenkin runsaasti mainostaneet Lahden ja Heinolan välisiä tietöitä, päätin välttää ruuhkat ja ajella reippaasti Korian - eikun siis Kouvolan - kautta. Ja kaikkihan tietävät, mitä sieltä saa: lankaa. Tyhjensin Novitan tehtaanmyymälän tehokkaasti pussilangoista, jotka ovat aina ehdottoman tarpeellisia. Mitenkäs niitä kuitenkin tarttui mukaan kassillinen?
Äitini, kassin havaittuaan, totesi vähän kuivasti "ja kaikki nämä aiot sitten neuloa viikonlopussa, vai?" Mutta ei hätää, sain silti kostoni: tarkastelin äitini kangas- ja lankakaappia, josta valittiin jo varastoon siirrettäväksi ne viisi pahvilaatikollista, joita hän ei ainakaan aio ommella/neuloa ensi vuonna. Sain osakseni vähän loukkaantunutta tuhinaa, kun tiedustelin valintojen varmuutta - osa kankaista on sentään todella hyvää kangasta, joka on odottanut inspiraatiota jo 1970-luvun alusta asti.
Käsityöhamsterius taitaa olla geneettistä?
Mitäköhän tästä enää sanoisi. Tässä matkakassini sisältö, suurin osa lankaa. Mainittakoot, että unohdin vaihtoalusvaatteet ja hammastahnan. Akuuttiin lankapulaan on tosiaan varauduttu.
Vihreä "kasa" on Samosta, josta on tuloillaan kesätoppi. Sitä esitellään lisää myöhemmin.
posted by nanna @ 10:16 ip.
7 comments
7 Comments:
Hyvähän sitä lankaa on aina olla varastossa pahan päivän varalle.. :)Ja hyvähän sitä on väsymättä hankkia aina kun vain on mahdollisuus..
Ehtymätön luonnonvara: sarkastiset äidit.
Sinisyyden ja turkoosiuden suosiminen korreloi empiiristen tutkimusteni mukaan (käytän itseäni koekaniinina) voimakkaasti iän kanssa.
Meillä kävi vähän samantapainen keskustelu äitini kanssa kun Korian myymälästä ajeltiin: kysyin äidiltä että arvaapa paljon minulla on kotona lankaa. 30 kilon vastaukseni jälkeen hän alkoi haukkoa suunnilleen henkeään, ja silloin sain sanottua hänen valtavista kangasvarastoista joissa ei edes ole mitään tolkkua;-) Siis järjestystä, niin että sieltä mitään löytyisi. Mutta sekin osoittaa että käsityötarvikkeiden hamstraaminen on geneettistä:-)
Niin, lankaahan ei ole koskaan liikaa! Ja "aika tavaran kaupitsee" eli sellainen vuosikymmeniä kestänyt hamstraaminenkin joskus palkitaan. Luultavasti.
Auts. Tuli takauma vuoden taakse. Olin kans silloin autttamassa vanhempieni muutossa (asuivat 17 vuotta edellisessä paikassa, ja siinä oli yksi huone ja autotalli enemmän kuin nykyisessä kämpässä. Kaikki katastrofin ainekset koossa siis).
Kankaita löytyi kans jos monenmoista - kyllä olis nuoriso kirkunut innoissaan vintagelöydöistä, mutta jossain vaiheessa oli vaan pakko ruveta laittamaan kamaa roskiin ihan katsomatta. --Ja samantien tuli takauma jonnekin kahdenkymmenen vuoden taakse. Olin itse silloin muuttamassa kotoa ja näytin ylpeänä jotain levahtanutta käsilaukkua, jonka aioin heittää roskiin. Eikä mitä, isä nappasi siitä ensin talteen nahkaisen olkahihnan - kuinka sattuikin, että muka mökillä tarvittiin nahkahihnaa johonkin tärkeään tarkoitukseen. Äiti puolestaan nylki laukun ja otti sieltä vetoketjullisen sisätaskun omaan käyttöönsä. Tuli kuulemma hyvä papiljottipussi vähällä vaivalla.
Ja minä roikotin käsissäni kassinraatoa, josta ei paljon roskiin heitettävää kertynyt.
(muuten, nyt vasta kiinnitin huomiota sun blogin otsakkeeseen. Mikä on sinkkurouva???)
Onkohan toi sinkkurouva niinkun ne Sinkkuelämän naiset?? ;D
AnneV: mun katastrofi tulee jatkumaan vielä elokuun alkuun. Nämä myyvät talonsa purettavaksi, mikä merkitsee, että kaikki rahanarvoinen (mm. ovenkahvat ja verhotangot) on irroitettava talteen).
Ja anneja Kati: oikeilla jäljillä, kai;-) Sinkkurouva -termin nappasin jostain pakinasta, ja se on olevinaan jonkinmoinen synonyymi "uusiosinkulle" (mikä sekin on aika sanahirviö). Ja pelkkä sinkku saisi koko blogin kuulostamaan yhdeltä isolta deitti-ilmoitukselta. Ei mun elämä ole ihan Sinkkuelämää -tasoa, vaikka minulla ehkä on kuitenkin vähintäänkin yhtä paljon kenkiä kuin Carriella...
Lähetä kommentti
<< Home