They call her a wild rose

Tämän viikon annos Novitan Oliviaa. Valmiin työn kuvia luvassa toivottavasti huomenna. Sillä välin voi tietysti arvuutella, minkä värinen Olivia on käsittelyssä ensi viikolla. Pitkästä aikaa olen innostunut kaivamaan ompelukoneen esiin. Ompelin olohuoneeseen verhot, joista ei kuitenkaan kuvia - ne ovat rumat. Jo toiset rumat verhoyritelmät samaan ikkunaan tänä keväänä??? Pitäisikö luopua sulovilenompelee -linjasta ja ostaa vaihteeksi jotain muutakin kuin sitä halvinta tarjouskangasta? Vai onko KirsiÄrrän hukkaama rumasukkafiilis tullut tänne Espooseen vähän modifioituna? Rumaverhofeeling?

Tähän sen sijaan olen todella tyytyväinen, ja niin on Oskukin:
Ruusuinen iso shopperi Eurokankaasta ostettua Cath Kidstonin tukevaa puuvillaa. Täysin oma malli ja toteutus - tein kassin jopa kaksinkertaisena, jotta se olisi tukevampi. Ja siitä tuli ihana. Väri on luonnossa upea pinkki, ei kirkkaanpunainen. Näitä täytyy saada lisää.
Kassissa on vain yksi iso vika: se ei ole minulle!
Aurinkoisen aamun kunniaksi ja tulevan kevään toivotuksin tarjolla on vielä herkkuja, olkaapa hyvät! Tämä kuuluu taas sarjaan "idiootit kokkaa 2 minuutissa": purkki vanillaa, keksinmuruja ja pakastemarjoja sekaisin. Pitäisi olla kauniissa annosmaljoissa, mutta käy näköjään kaupaksi suoraan kulhostakin.