And the Oscar goes to...
Äidin pieni Oskari on saavuttanut kunnioitettavan neljän vuoden iän ja sitä on juhlittu toisen samanaikaisen mediatapahtuman kanssa. Tarkalleen emme voi tietää, ajoittuvatko nämä kaksi Oskari-gaalaa samalle päivälle, sillä Oskari the Peto on löytökissa, ja ikä on siis vain arvio. Mutta varsin sopiva ajankohta juhlia ainakin minun mielestä maailman parasta nelijalkaista!
Osku sai lahjaksi raapimalaudan ja kissankarkkeja. Tosin raapimalauta tuli jo vähän etukäteen, eikä se herättänyt suurta ihastusta, ennen kuin se siirrettiin keskelle olohuoneen lattiaa. Nyt siihen kelpaa kiivetä!
Varsinaisesta Oscar-gaalasta ei pieni eläin kauheasti piitannut. Sen mielestä palkinnot pitäisi jakaa niille ohjelmille, joista kuuluu kivoja ääniä (pujottelu, formulat ja Avara luonto). Sen sijaan ihmisjoukkue hurrasi kovasti Scorseselle ja The Departed -elokuvalle - palkinto meni täysin oikeaan osoitteeseen! Käykää katsomassa, jos ette ole vielä nähneet!
On täällä neulottukin, ja shoppailtu. Minähän en ollut lankahamstereissa ja sen kunniaksi tyhjensin komeroni virheostoksista huuto.netissä - ja kävin tietysti heti täyttämässä tyhjäksi jääneet laatikot Prisman Osta Pois -päivien Novitan kampanjalangalla. Bambu-polyestersekoite Olivia on oikein kivaa, kuten kuvasta näkyy. Kuva ei osoita ostettuja määriä, joten kukaan ei voi sanoa, että mopo olisi karannut käsistä.
Koska nelivuotias asuinkumppani on jo siinä iässä, että "äidin" pitää toimia aina hyvänä esimerkkinä ja opettaa, miten ollaan ihmisiksi/kissoiksi, niin olen harjoittanut omaa kärsivällisyyttäni sukkarintamalla. Jo toiset parilliset sukat, uskokaa tai älkää! Kokoa ja mallia "iloiset eläkeläiset", lankana Regian sukkalanka. Sukat on aloitettu kärjestä ja tehtu niin pitkälle kuin lankaa kussakin 50 gramman kerässä riittää. Vertailukohtana vieressä rokkaavat pääkallot.
Onni on ....kimppu tulppaaneja.
Onni oli... kimppu tulppaaneja. Tervetuloa vaan meille, kaikki kissakirjojen kirjoittajat, jotka väitätte, että kissa ei syö tulppaaneja. Kun tällaisia nysiä on aamulla maljakossa 10 kpl, ei paljon naurata.
Ai mitenkö Oskun synttäripäivä päättyi? Niinkuin monella muullakin nelivuotiaalla, jännitys kostautui lopulta pienellä sairastumisella. Ylpeä päivänsankari tuli keittiöstä ja oksensi kaaressa olohuoneen lattialle - onneksi sentään Hesarin taloussivujen päälle!
posted by nanna @ 9:33 ap.
7 comments
7 Comments:
Minunkin kissani on puutarhuri, se ei syö tulppaaneita, mutta järjestelee mielellään ne uudelleen eli käytännössä ne löytyvät lattialta.
Onnea vaan Oskarille ja osanottoni tulppaanien menetyksen johdosta. Et ole murheinesi yksin, minulla oli jo liki 30 vuotta sitten kissa Elvis, joka ei kylläkään syönyt tulppaaneita mutta katkoi ne terälehtien juuresta säännöllisesti. Aamuisin oli maljakko yleensä melko lohduttoman näköinen, mikäli oli unohtunut piilottamatta: kaikki varret ilman kukkaa pystyssä sojottamassa ja itse kukat levällään pöydällä, ihan ehjinä.
Älä anna kissan syödä tulppaaneita. Tulppaanit ovat myrkyllisiä ja aiheuttavat mahan ärsytysoireita, myrkyllisin osa on tulppaanin sipuli. Kissalle myrkyllisiä ovat myös mm. kirjovehka, traakkipuut, jukkapalmu, pylvästyräkki, amaryllis ja limoviikuna. Meidän kisut yrittävät usein haukata kirjovehkaa, aina saa olla vahtimassa.
Teilläkin raapimapuu kiinnosti vasta keskilattialla! Meillä se on voitu siirtää onneksi jo paikalleen, mielenkiinto säily. :)
Hmm..mä olen käsittänyt, että vain tulppaanin sipuli on vaarallinen, muuten kukka lähes myrkytön.
Mutta onnea Oskarille! Ja Anniltakin mau! :)
Onnea Oskarille, komealle kukkien kalttaajalle!
Olikohan tuo kommentti Hesarin taloustoimittajille?? ;)
Onnea Oskulle!
Osku kiittää onnittelijoita! Ja olen helpottunut, että en ole kukansyöjän kanssa yksin. Tuo oli kyllä uutta tietoa, että tulppaanista on myrkyllistä muukin kuin sipuli - kiitos Lankakomero!. Olen luullut, että kissa luontaisesti vastustaisi myrkyllisten kasvien syömistä. Mutta syöhän meidän poika mm. chiliä ja parmesaaniakin...
Kati, ilmankos tulikin pörssiromahdus...
Lähetä kommentti
<< Home