Ihanuuksien ihmemaa

Tuoli sai tänään uuden päällisen paperinarukankaasta.

Ja tässä on se todellinen ilonaihe: Kun Rowanin Cork alkoi suututtaa, halusin kokeilla jotain lankaa, jota etukäteen kuvittelin todella ihanaksi. Ei muuta kuin eri paikoista innolla kerätyt Debbie Blissin Alpaca Silkit esiin. Se on vielä parempaa kuin kuvittelin. Mihin sitä oikein voisi verrata? Ettei arvostelu menisi täysin sopimattomaksi, voisin vaikka sanoa, että Alpaca Silkin neulominen on kuin Creme Bruléen syöminen. Enempää ei kai tarvitse kertoa?

Hyvä todiste ihanuudesta on myös se, että tässä on meneillään jo kerä nro 5.
Lankahamsterivalvoja tuskin ilahtuu siitä, että täällä edelleen osataan aloittaa monta työtä yhtä aikaa - ja lopettaa niitä vähän vähemmän? Tämä vaatii nyt tuumaustauon ja kunnon unet unikaverien kanssa.