My funny valentine
Hyvää ystävänpäivää!
Tällainen blogin aihepiiriä ja ystävänpäivän alkuperäistä tarkoitusta sivuava keskustelu käytiin meillä muutama päivä sitten.
Äiti: Mistäköhän sinä raukka löytäisit jonkun kivan miehen.
Nanna: ???
Äiti: Ethän sinä edes koskaan käy missään, missä niitä miehiä voi tavata.
Nanna: --- Itsekseen. (Olen minä kuullut ihmisistä jotka tapaavat Sen Oikean Alepan vessapaperihyllyllä.)
Äiti: Onhan sinulla paljon niitä kavereita. Ja aina olet menossa. Mutta ei siellä taida paljon miehiä olla? Eikä baareista löydä kunnon miehiä.
Nanna:---
Äiti: Ei taida niissä neuletapaamisissakaan paljon miehiä käydä.
Niin, missä ovat neulovat miehet, jotka tulisivat vapauttamaan äitini huolistaan? Hei Lorenz Backman, missä piileksit? Vai onko maailmassa muitakin neulovia miehiä? Virkkaavia poikia ei nyt sitten lasketa.
Totta puhuen miehen ei tarvitsisi edes neuloa. Kyky sietää neulomista olisi kyllä erityisen suotava. Tällaista on hyvä pohtia näin ystävänpäivänä. Onhan kyseessä perustavanlaatuinen kysymys. Tai yllättävä romantiikan puuska. Olen kai saanut yliannoksen Suuria Tunteita katsottuani Saippuprinssin puhelinvalmistajan tarjoamassa erikoisnäytöksessä. Jos jollain on nurkissa kuljeksimassa ylimääräinen fiksu ja sisäsiisti mies, joka ei säikähdä lankapalloja ja kissankarvapalloja, saa lähettää tänne päin, kiitos.
***
Olympiatyöni tulee todennäköisesti olemaan Haaste, kuten kuuluukin. Arvelinkin näin käyvän: ensinnäkin työkiireet perinteisesti hidastavat, jarruttavat ja lykkäävät harrastuksia. Toisekseen sileä ainaoikea on kuitenkin loppujen lopuksi vähän pit-kä-ve-te-is-tä, vaikka lanka sinänsä on ihanaa eikä työn edistämiselle pitäisi olla mitään esteitä.
posted by nanna @ 9:52 ip.
8 comments
8 Comments:
Kristiinan poika Ville oli vähän aikaa sitten tarjolla äitinsä blogissa... :-) Ville vaikuttaa kelpo mieheltä ja sietää neulomista.
Heh, tulin kertomaan, että.... mutta Ilu onkin jo ehtinyt välittää asian!! Kiitos Ilu, mainosta vaan, hienoa että sana kulkee.
Juu, on hieno ja hyvä ja kiltti ja just otti kissojakin ja .. ja...
Kait ne mammat ja mummot hyvää tarkoittaa huolehtimisellaan...
Kavereille sanon (kun kuulen vastaavaa) että eläkeehän hyvää omaa elämää ;-)
Jos ei miehet tule neulonnan luokse, niin neulonta pitäisi ehkä siirtä niiden pariin? Pistät pystyyn muutaman uroille suunnatun neulontakurssin, niin eiköhän noita ala löytymään. Missä ne kaikki ruskettuneet lihaksikkaat asfalttimiehetkin näin talvisin pyörii? Varmaan ihan jouten jossain, odottamassa uutta sisältöä elämäänsä!
Mun kollega olis mies, se olis sopivan ikänen, sillä on itellään kissa ja se pitää neulotuista vaatteista. Ainut ongelma on, että sillä on jo tyttöystävä, kai...
Ilu ja Kristiina: kiitos vinkistä;-)
Meri: Kyllä äideille sallitaan pieni huolehtiminen, välillä...
Johanna: Lupaan kutsua teidät kaikki kyllä paikalle, jos saan asfalttimiehet neulomaan!
Kati: Kuulostaa hyvältä, mutta ei varattua (ai, se taitaa olla vielä insinöörikin...)
No se on kyllä insinööri. (Ja mä en ole. Onneksi.) Ja juu, tarkistin, sillä on tyttöystävä. Harmi.... Tosin en tiedä kumpi on pahempi, se koulutus vai se seurustelu...?
*hih* miekin tulin lukemaan kommentit ja Ville oli jo tuplasti mainostettuna. Tuli nimittäin heti mieleen se Kristiinan senssi-ilmoitus poikansa puolesta blogissaan tuossa taannoin... Varokoon vaan Ville, ei mene enää pitkää aikaa kun äiti hoitaa sullekin eukon ;-) Mutta äidit on ihania ja niiden pitääkin hössöttää vaikka se ottaakin välillä nuppiin...? Ja vielä Päiviä tukeakseni, mun miäs löyty myös netistä ja yhdessä on oltu 2001 alkaen.
Lähetä kommentti
<< Home