Olette te ihania!
Ensimmäinen ihana on tietysti SNY, joka oli muistanut minua iiihanalla paketilla lomani aikana. Valitettavasti Suomen Postin jakelunkeskeytyspalvelu toimii loistavasti ja todella keskeytyy:
"Siis eihän ne täällä postissa vielä silloin ole kun se jakelunkeskeytys päättyy. Ne lähetetään erikseen jakelukeskuksesta eli voit tulla sitten 2-3 päivän päästä kyselemään niitä uudelleen."
Mutta yhtä kaikki, siellä ne kintaat sitten olivat! Siis patakintaat, ihanat Marimekot! Ja uusi puuhaarukka, jollaista olen kipeästi kaivannut mutta joka jostain syystä kuuluu niihin juttuihin, minkä aina unohtaa. Rakas SNY oli hieman epävarma suhteestani ruoanlaittoon, mutta lahja osui aivan nappiin! Omasta mielestäni olen kokkina täysin tavallinen, ystävät pitävät minua jostain syytä huippugourmetkokkina ja exäni systemaattisesti kieltäytyi kuuden vuoden ajan syömästä mitään laittamaani ruokaa. Ehkä se totuus on sitten jossain siellä välissä?
Ja sitten autoasiaa: ihania arvauksia, nauroin kippurassa niitä lukiessani! Aika jännää, että useimmat teistä ehdottivat pieniä sieviä "naisten autoja". Muutama oli hoksannut nämä käytännöllisyysnäkökohdat (paljon lankaa, paljon kenkiä) ja ehdottanut kunnon tila-autoja. Myös se vaaleanpunainen Vespa-minimoto olisi aika päheä, mutta talvioloissa vähän viileä... Eli otetaanpa faktat esiin:
* Tykkään isoista autoista. Ja vauhdista. Ajotyylini on "reipas" tai "törkeä" - riippuen siitä, kuka määrittelee. Ja autossa pitää olla kunnon moottori. Moottoritiellä ei saa jäädä muiden jalkoihin. (Lähipiiriin kuuluva henkilö määritteli V6:et vielä "tyttöautoiksi".
*Autossa pitää olla hurrrrjasti säilytystilaa. Minulla on kumma taipumus kerätä autoon kaikkea kivaa (juu - lankaa ja kenkiä) ja onnistua kuljettelemaan mitä ihmeellisimpiä tavaroita. Myös yksi Oskari, häkki ja potta vievät aika lailla tilaa.
* Minulla on suhde korjaajaan. Juu, tätäkin veikattiin *köh* eikä kovin kaukana totuudesta. Ihmissuhde virittelee autoja työkseen. Mutta totuuden nimissä haluaisi kai käyttää enemmän aikaa omistamansa museorekisteröidyn Volkkarin kuin vähän uudemman mutta sitäkin ongelmallisemman Golfin rassaamiseen.
* Jo lapsena päätin, että en siis ikinä missään olosuhteissa halua mitään kurjaa junttiautoa, millaisiksi määritellään kaikki itäautot (Detroitista tai ainakin Baijerista itään...). Ja jos joudun ikinä laskemaan jalkani junttiautojen kruunaamattomaan kuninkaaseen (Toyota Corolla) niin maa minut nielköön ja mörökölli minut syököön.
Ja ottaen huomioon nämä faktat sekä pari kurjaa realiteettia (1) autot on Suomessa kalliita 2) bensa on kallista ja 3) autovakuutukset vielä kalliimpia), päästään lopputulokseen: tässä on uusi autoni! Pieni ja musta, juu.
Oikein veikkasi siis Tainuli! Hauskinta perustelua ei oikein osannut valita. Siksi se valittiin Oskari-menetelmällä. Otetaan yksi Oskari ja printti vastauksista. Katsotaan mihin tassu osuu - and the Oscar- eiku palkinto goes to ... TiinaV! (Olen minä joskus sellaisella epäautollakin ajanut...) Ottakaapas molemmat yhteyttä (sannan_oma(at)yahoo.co.uk), niin tiedän minne lähetellä paketteja!
Ai niin, Moda! Nähdessäni ompelumallit ihmettelin, miksi joulunumerosta on tehty samalla äitiysvaatenumero. Mutta ehkä sitä ei oltukaan sellaiseksi tarkoitettu???
posted by nanna @ 10:44 ap.
8 comments
8 Comments:
Hihii. Mä myöhästyin arvailuista, mutta ei se mitään kun en ois Yarista kyllä mitenkään osannut heittää. Olisin pikemminkin lähtenyt linjalle "Sannananna tykkää italialaisista kengistä + Sannananna on kans kova soinnuttamaan asioita keskenään + Romeoita ei ole koskaan elämässä liikaa = Sannanannan uusi auto on italialainen Alfa Romeo". Vaanku ei. Mikähän auto AnneVeelle tulee geeteeiigolffin jälkeen? Ostaisko kukaan nätisti pidettyä mutta pahansisuista ja pirunkurista pikkumustaa? Ei silti, mä en tosiaan tiedä mitä haluaisin tilalle. Autot on kivoja. Langat on kivoja. Miksei voi neuloa ja ajaa samanaikaisesti?
Hii. Ja nyt sitten soi päässä se "käynnistäthän Alfa roomeooo-o-o-ooon..." Hyvä perustelu sinänsä! ai sun golffi oli ihan geeteeiii... kai sellaisen nyt joku ottaa ja turha sitä on vaihtaa jos se toimii. Nyt vajaan viikon kokemuksella mun Pikkumusta tuntuu kyllä oikein suositeltavalta;-D
Turvallisia kilometrejä kera Yariksen. Se onpi hyvä merkki, nimim. kolmen corollan kokemuksen tuomalla rintaäänellä :D
Eiks Yariksen vakiovarustukseen kuulu ajotietokone? Voisko sen ohjelmoida niin, että vois vaikka työmatkalla ja muilla tutuilla reiteillä neuloa niinku Anne haaveili.
No se on vähä niinku vilkku: Toimii, ei toimi, toimii, ei toimi... Ikävintä on kai se yllätysmomentti kun ei koskaan tiiä mitä reissussa tapahtuu. Aha, auto ei käynnisty. Mitenkäs mä pääsen täältä pysäköintitalon 4. kerroksesta ulos? Hinausauto tulee ja vetää. Minä seison jarrupolkimen päällä ja väännän rattia kaksin käsin (jarru- eikä ohjaustehostin toimi kun autossa ei oo virtaa). Tullaan alas kimurantteja ajoramppeja pitkin ja mä yritän olla törmäämättä hinausauton perään. Jotenkin onnistun ajamaan hinausköyden päälle niin että se napsahtaa poikki. VW-huollon hinausmies on vähän ihmeissään ja sanoo, että tällä on kyllä onnistuneesti kiskottu kuorma-autojakin ja sitten sinä saat sen poikki. Paikalle tulee toinen hinuri, jonka lavalle Golffi hivautetaan.
Auto jää Saksaan korjaamolle. (Junamatka takaisin Brysseliin on ikimuistoinen, mutta ei siitä tässä postauksessa.) Starttimoottori on mennyt kaputt ihan ilman ennakkovaroitusta, se täytyy vaihtaa. Pyydän että tarkastavat ja laittavat auton joka puolelta kuntoon, että mä voin viedä sen sit suoraan katsastukseen täällä Belgiassa. Korjaussetä varoittaa kustannuksista, mutta minkäs teet, en mä sitä puolikuntoisenakaan pysty kotiin ajamaan. Kahden viikon kuluttua ajetaan taas kaverin autolla Saksaan ja jäädään sinne viikonlopunviettoon. Mä haen Golffin korjaamolta, ja se kiiltelee kuin uusi. Pojat on ilman eri pyyntöä myös pesseet ja vahanneet sen. Ajetaan peräperää kaupungin keskustaan, parkkeerataan autot hotellin lähistölle. Lauantai riekutaan kaupungilla ja kun sunnuntaiaaamuna mennään autoja hakemaan, niin kaverin pirssi on ihan kunnossa, mutta mun Golffissa on vaan etumaskissa kauheet reiät ja niistä roikkuu sähköjohtoja. Valosarja oli kelvannut varkaille. Ihan kiva oli ajaa taas moottoritietä kotio ilman valoja ja vilkkuja. Ja sit taas pelkiassa korjaamolle aikaa tilaamaan, että pääsee sinne katsastukseen...
Surkuhupaisinta on että se on jokin keeteeiigolffin 25-vuotisjuhlamalli. Jo vain, ihan pelkkää *ajamisen juhlaa* on ollut.
Mutta onnellista ja pitkää yhteistä taivalta toivottelen teille! (kaikille)
ai me ollaan sit päästy vissiin vähällä noiden kahden passatin kans. paitti kyl viivi muisti ilmotella aamulla et ohjaustehostimessa ois häikkää, se naukaisee aina välillä. Ja yks lokero keskikonsolis ei mene kiinni. Ja moottorissa on viive, Viivi jää asuun risteyksiin (kuulemma uudella softalla korjautuu). Ja huolto ois taas eessä. Huollossa kyl suurin ongelma on ne pepet kun ei ne puhu englantia niin että mie saisin tolkkua. Ehkä vika on minussa, ei Pepessä :)
ainiin, mein passatissa oli sit ihan oikea vika viimeksi. Sitä vaan ei korjattu ennen kun menin sinne puljun herra isoherran luo ja sanoin että mie ajan niiden laina-autoa just niin kauan kun se vika on korjattu. et koittakaa, pojat, saada se pelaan. Meni sit päivä siinä, vaan. :)
On meillä ollu kyllä yks semmonen VW jossa ei ollut koskaan mitään ongelmia, se Phaeton. Mut kellä semmosiin on varaa, maksaa kun helkkari ja aina on pyörrettä tankissa ja noin. Mutta olihan se käsintehty, tais se laatu näkyä siinä.
Taas mää hillun muitten blogeis kommenttilooraa täyteen. En malta olla vaiti kun puhutaan autoista.
(V6 on vähän plikkojen peli. Viivis on V6, Räpsässä vaan se kahen litran turbo. Karvis ajaa Räpsällä, mää en :D)
Tää tahtoo kans Yariksen! (farkku-Corollan ei_niin_onnellinen omistaja)
"Tykkään isoista autoista. Ja vauhdista. Ajotyylini on "reipas" tai "törkeä" - riippuen siitä, kuka määrittelee. Ja autossa pitää olla kunnon moottori. Moottoritiellä ei saa jäädä muiden jalkoihin."
Jotenki mä en pysty Varista yhdistään tuohon lauseeseen, mutta onnittelut silti uudesta autosta!
Järkytyin noita kommentteja lukiessani, oma autoni oli tituleerattu naisten kaupunkiautoksi.. Taitaa pitää mennä äkkiä autokaupoille, minähän en kauppakassilla ajele.
Kääks! Taasko mä voitin?! Mulla on käsittämätön säkä näissä blogikisoissa. Tuon Yariksen heitin vaan sen takia, että meidänkin pihalla on sellainen. Sama yksilö on ollut jo yli viisi vuotta, eikä se ole vielä kertaakaan pettänyt.
Lähetä kommentti
<< Home