2006-07-30

Hips don't lie

No nyt on niin persikkaista, niin persikkaista. Tai aprikoosista.
The Apricot Jacket/Jacke in Apricot
Rebecca nro 27, malli 25
Novita Samos Colori, väri persikka, noin 450 grammaa
puikot nro 4 (huom! suorat puikot - normaaleista tavoistani poiketen)
Mitä muutin: Malliin kuuluu ylipitkät hihat - lyhensin omani 3/4 pituisiksi. Tykkään.
Sopivat kengät: Katselkaapa alempaa vaikka niitä oransseja "virkattuja"
Pitoon vai purkuun: Pitoon. Ks. kuitenkin kritiikki alempaa.
Does-my-bum-look-big-in-this? Sorry -yes! Ks. kritiikki alempaa.
Neulonta-aika. No tämä on vaikea. Mallia oli kiva ja nopea neuloa, mutta toisen hihan puolenvälin jälkeen aloin miettiä, onko persikka sittenkään minun - tai kenenkään - väri. Parin viikon hauduttelun jälkeen rohkaisin mieleni ja vetäisin vauhdilla takin kasaan. Jos minäkin alkaisin noudattaa joidenkin muiden käyttämää periaatetta nimetä neuletyö sen mukaan, mitä katsoi tv:stä sitä neuloessaan, olisi tämä takki Apricot Jacketin sijasta Magny-Cours.

Rebecca-lehti on myös kovin mainio tyyny.
Nyt seuraa kritiikkiosio.

Kuvatessa Magny-Cours on vielä nappeja vailla, mutta kuva paljastaa mallin keskeisen puutteen, joka oli toisaalta osa sen neulomisen viehätystä. Kun niukkalinjaisen neuletakin alaosa on kokonaan korkeaa ribbiä ja yläosa sileää, käy pakostakin niin, että helma pyrkii "aukeamaan". Mikä paljastaa armottomasti jokaisen liikakilon/sentin vatsasi ja peffasi alueella, mikäli sinulla sellaisia on. Hips don't lie! Tämä lienee muuten myös syy siihen, miksi takki on kuvattu alunperin Rebeccassa sen maailman kummallisimman näköisen röyhelöpaidan kanssa?

Sorry vaan, muotipoliisit! Magny-Cours on perinjuurin mukava päällä ja aion pitää sitä ahkerasti kaikesta huolimatta.

2006-07-29

Ale ale ale, ale ale ale ale, ale ale ale aleaaaaaa



No, toivottavasti ihan kaikilla ei alkanut soida se ihana parin kesän takainen mainosrenkutus päässä!

Tässä tämän kesän aleostoksia:

Edessä vas: Rowan Cotton Tape. Minähän en tykkää nauhalangoista, mutta pakkohan tätä oli ostaa, kun oli halpaa ja ohjeetkin sai kaupan päälle. Sormituntuman perusteella oikein mukavan oloista lankaa.

Edessä oik: Rowan Wool Cotton. Samasta paikasta kuin edellinen. Tämä oli se ostosten varsinainen syy. Väri on kiva ja se haluaa olla Fiery Bolero. Voihan vihreäkin olla Fiery, jos on tarpeen, voihan?

Takana: Auts. Enkö mää koskaan opi? Muistattekos tämän? Järki sanoo, että Novitan Teddy a) on nihkeää neuloa, b) kutittaa ja c) on h****tin kuumaa. Ja d) ajattelemani jakku (nro 9 uusimmasta Modasta, jos nyt ketään kiinnostaa) saa kenet tahansa mutta erityisesti minut näyttämään pörrölangassa ei-ihan-niin-kauhean-suloiselta. Tai joo, suloiselta, jos ylipainoiset teddykarhut ovat katsojan mieleen. Syytän ystävääni Vilenin Suloa tästä vielä monta kertaa.

2006-07-28

Oi Odessa

Mun eka - mutta ei viimeinen - Odessa.
Lankana lähes 50 g Novitan Woolia, sukkapuikot nro 3.
Tämä pipo on kokeilu, sillä sen kaveriksi on tarkoitus tulla vielä lapaset samoissa sävyissä.
Seuraavaan Odessaan yritän hommata jotain oikein "luxuslankaa" ja ehkäpä se helmienkin pujottelu voisi olla paikallaan.

Mustan kissan tango

Voisin kertoa pitkän tarinan siitä, miksi keskeneräiset asiat eivät edisty. Koska blogger tökkii, annan puheenvuoron asuinkumppanille. Se kertoo oman versionsa siitä, mitä minä kutsuisin nimellä "Aika-ajot espoolaisittain eli miten poistetaan lankakeriä kissojen suusta". Vitamiininpuutosta on ilmeisesti ilmennyt, sillä eläinlääkärikin suositteli vuosihuollon yhteydessä O. Kissalalle ns. painonhallintaa. Mutta annetaan kun Osu kertoo:

Mä taivalsin läpi helteen ja kosteen

Että kunnon raksuja sais pistellä poskeen

Mä silmäni suljin ja ruokakupin näin tyhjänä tietenkin

Mä tuijottelin silloin vain sinun herkkukaapin oveen

ja kuuta ulvoin illoin - langenneena loveen

[ja mä lauloin]

Marilyn, Marilyn, milloin täytät ruokakupin

Marilyn, Marilyn, tuon ajan saanko koskaan takaisin

(Ei enää laihdutusraksuja kiitos)

Mä kaikille näyttelin kovaa jätkää

mut mutsi vaan jumaloi sitä toista jätkää ja sen prätkää

ja siksi mä kostan, sen Samokset kuolaan noin

Mä tulisesti Samoksia kynsin ja hampain lemmin

En ymmärrä miksi mutsi vastaili kriittisemmin

Mua mitkään voimat silloin masentaneet ei (ja se niin hyvälle maistui)

Mä kerällisen pistelin kitaani kun mutsi meni leffaan

ja vielä yöllä hampaat iskin mutsin peffaan

Oli pian ohi koko dieetti hurlumhei

2006-07-17

I'm going slightly mad


No nyt se on sitten lopullisesti seonnut.

Ainakin vanhat tämän blogin lukijat tietävät jo niitä asioita, jotka täällä ovat inhokkilistan kärjessä. OK, kaikki yhdessä:

Intro: Tekokuitulangat.
Kuoro: Te-ko-kui-tu-lan-gat.

Intro: Kesäneuleet.
Kuoro: Ke-sä-neu-leet.

Ai mitä muuta?
No tietenkin [tästä poistettu v-alkuinen nuorison suosima täytesana] persikka värinä (ja hedelmänä).

Valmista työtä esiteltäneen ehkä jo huomenna.

2006-07-05

Hot in the City

Koska joku totesi, että kesällä tarvitaan kevyempää neulottavaa, esitellään tämä:


Jep, jep. Toimii tällä helteellä. Uskokaa huviksenne, paksu villasilkkilanka on yllättävän miellyttävää käsiteltävää +30 asteessa!

Ullablogissa oli taannoin juhannustaikoja. En tiedä, oliko toimitus kerännyt niitä ihan nimenomaan minua varten? Pitihän niitä kuitenkin kokeilla. Ja koska nyt juhannuksesta on vierähtänyt riittävästi aikaa, voin hyvällä omallatunnolla raportoida tuloksia. Mistäs sen koskaan tietää, vaikutuksethan voivat ilmetä vaikka viiveellä.

Neito vetäytyköön neulomaan kammariinsa juhannuksisissa tunnelmissa iltapäivällä. Jos neuloessa nukahtaa, näkee unta tulevasta sulhasesta.
- Ei näe. Mutta ruusupuiset puikot eivät taivu tai katkea, vaikka niiden päällä nukkuu. Eikä niistä jää edes ruumiinvammoja neulovaan neitoon.

Neito vetäytyköön neulomaan kammariinsa juhannuksisissa tunnelmissa. Jos nukkuu lankakeriin kiedottuna, näkee unta tulevasta sulhasesta.
- Ei näe. Mutta aamulla voi nähdä enemmän keriä kuin illalla. Ja aamulla voi kuulua sängystä jopa kuorsausta. Ehkä se nelijalkainen langannoutaja näki unta tulevasta sulhasesta/morsiosta/mistä tahansa. Ei kertonut.

Neito vetäytyköön neulomaan kammariinsa juhannuksisissa tunnelmissa. Jos nukkuu lankakeriin kiedottuna, näkee unta tulevasta sulhasesta.
- No ei prkl edelleenkään näe yhtään mitään, vaikka täyttäisi koko pedin omalla lankavarastollaan. Tosin sen alle voisi jo tukehtua.

Eli vaikutukset vähäisiä. Ellei lasketa sitä, että viime päivinä asematunnelissa etniset vähemmistöt ovat vihellelleet perään? Tämä ei ollut kuitenkaan taikojen toivottu vaikutus.

Mutta jos neuloo illalla jotainmitätahansa niin myöhään, että huonotkin tv-ohjelmat alkavat jo loppua, voi aamuherääminen klo 06.15 olla tukalaa. Ja siinä voi syödä aamupalaa avattua sanomalehteä tuijottaen, olla ymmärtämättä lukemaansa ja näkemäänsä ja havaita vasta iltapäivällä (lehti pöydällä auki samasta kohtaa), että on tuijottanut koko aamiaismehun, jogurttimyslin ja omenan ajan lehdestä isokokoista värikuvaa ihmisestä, joka halutessaan pääsisi asuntooni omilla avaimillaan. Ei se varmasti siinä aamulla ollut, eihän???

It’s a kind of magic.

2006-07-03

Näytä mulle missä sulla on rusketusraidat

Ciao.
Niin kuin jotkut muutkin, myös Villiä Villaa on käynyt Italiassa. Gondolien ja pastan luvatussa maassa oli paljon tarjottavaa myös käsityönharrastajalle. Tiedoksi myös tulevaisuudessa Venetsiaan menijöille: heti Pyhän Markuksen aukion takana on lankakauppa! Katuosoitetta ja kaupan nimeä en muista, mutta kaupan vieressä on pizzerioita ja kenkäkauppoja. (Jokainen alueella käynyt varmaan tajuaa jo tässä vaiheessa, että logiikka tässä selostuksessa on puutteellinen...) Lankakaupan taas tunnistaa siitä, että sen ikkunassa on ... lankoja!!! Sekä mummoalusvaatteita.

Mitään en muuten ostanut, lankaa siis. Paksu villa ja yli 30 asteen helle ei ollut hyvä yhdistelmä. Ja sitä paitsi kävin hakemassa inspiraatiota mm. Dolce&Gabbanan, Guccin ja Pradan ikkunoista. Erilaiset neuleet ja virkkaamukset näyttävät olevan ensi syksyn juttu!

Ja aikani kuluksi virkkasin itselleni kengät.


E- he-hee! Enpäs muuten virkannut! Vaan ostin Venetsiasta. Kyllähän tällaisella näpertäjällä pitää ihka-aidot italialaiset virkatut kengät olla. Ja ne sopivat loistavasti uuteen italialaiseen laukkuuni (tässä siis nyt niitä Annen vaatimia kenkä- ja laukkukuvia...)
Eikös ole söpö - ja oranssi? Hölmöt rusketusraidat koivissani ovat sitten peräisin aikaisemmista tossuläpyttimistä, jotka uskollisesti kuljettivat minua halki Venetsian.
Devil wears Prada. And Oscar wears Pink.
(Älkää pliis sanoko sille, että pinkki on tyttöjen väri.)


Ja ettei nyt liian oranssiksi menisi, on taas palattu tuttuun vihreään. Kassi on muuten sama - sen voi kääntää!!! Huikea idea ja aivan loistava kassi. Eikä moittimista ole sukissakaan.

Anne, vihreät kengät on muuten myös varattuna ja odottamassa minua täällä paikallisessa...