Raindrops on roses, whiskers of kittens...

Tänään sataa kaatamalla ja naapurin juniorit hyppivät iloisina keltaisissa kurahousuissa lätäköissä. Minä en ole ihan yhtä iloinen:
1. Akuutti kriisi numero 1: yritin varata kampaaja-ajan luottokampaajalleni. Ja sain sen - 6. heinäkuuta! Enkä edes väriin ja leikkaukseen vaan pelkkään leikkaukseen. Pllääh. Ja ko. paikkaan on aina pitkät jonot, vaikka kyseessä on pienehkö paikka sivussa valtaväyliltä, ei mikään keskustan megatrendisalonki.

Ja ensi viikolla olisi Tärkeitä Tapaamisia, joihin en haluaisi mennä tarhapöllön näköisenä. Olisin kipeästi tarvinnut sen hiustenleikkuun jo kuukausi sitten. Kohta tulee Silk Garden -pipolle kokopäiväistä käyttöä. Tahtoo uuden kampaajan, mieluiten heti. Recommendations, anyone? Espoosta edes?

2. Akuutti kriisi numero 2: arvaatka kenen puutarhatuolien (eripariset) päälliset olivat ulkona nauttimassa sateesta. Sillä pihalla, joka muistuttaa nyt viidakkoa, sillä taloyhtiön ruohonleikkuri on rikki.

3. Akuutti kriisi numero 3: päivässä on liian vähän aikaa luoviin toimintoihin. Tahtoo neuloa, ei tehdä exceltaulukoita.

Neuleaiheeseen palatakseni esittelen pari neuletta varastojen kätköistä. Jostain ihme syystä nämä kaksi kaunokaista 1990-luvun alusta ovat kestäneet aikaa ja käyttöä ja tuntuvat ihme kyllä taas melkein ajankohtaisilta. Vielä ei ehkä kuitenkaan voida puhua niin muodikkaasta vintagesta, eihän? Sitäpaitsi nämä todistavat, että olen joskus tehnyt halpojakin neuleita. Langat molempiin ovat maksaneet muistaakseni noin 10 euroa. Olin visu tyttö ja minulla oli niukka viikkoraha.

Siispä siirtykäämme 15 vuotta ajassa taaksepäin. Neuleidenkatselumusiikiksi sopivat hyvin vaikka senhetkiset ykköshitit, joista mm. Kati on ollut viimeaikoina kiinnostunut:

On 30th May 1990 ...
The Number 1 single was:Adamski - "Killer"
The Number 1 album was:Soul II Soul - "Volume II (1990 A New Decade)"


Valkoinen pitsineule (olenpas minä ollut romanttinen nuori nainen!) 1990-luvun alusta. Malli muistaakseni jostain Verana -lehdestä, lanka eteläsaksalaisen alekaupan kaikkein halvinta puuvillaa, joka näyttää kestäneen aikaa ja pesua yllättävän hyvin.

Puuvillaneule Säästökerä-nimisestä laatulangasta (muistaako kukaan tällaista?), malli oma, veikkaisin vuotta 1993. Silloin soi radiossa nämä:

The Number 1 single was:Ace Of Base - "All That She Wants"
The Number 1 album was:Janet Jackson - "Janet"

Neuleen napit mummin puserosta suoraan 1950-luvulta.
Kissa sekarotuinen, 2000-luvun puolivälistä.

Shoppailu auttaa kaikkeen paitsi nyrjähtäneeseen nilkkaan

Ostin lehden....

... voidakseni tehdä tämän.


"Tämä" on Rosemoor oheisesta Jaegerin lehdykästä numero JB19. Minulla olisi tuohon sopivasti lankaa tarjolla, mutta ohje uupui. Siispä tilaamaan. Toinen brittiystäväni Kenguru (johon myös esimerkiksi Terhi on tutustunut) toimitti minulle lehden ystävällisesti. Koska hinta oli vain 3,95 GBP ja tilauksen minimiraja oli 5 GBP, täytyi minun pakosta täyttää tuo vähän runsaan punnan vajaus jollain. Alla kuvatut lankaostokset ovat "vain" nimikkeellä "Tampereen matkaa odotellessa". Olen antanut kertoa itselleni, että ilmeisesti tarjoan jossain vaiheessa autokyyditystä Tampereeseen, sillä siellä on uusi lankakauppa, jossa minun (ja muutaman muun) tulee ehdottomasti käydä. Tässä siis vain pienesti kokeiltiin, mitä Tampereelta kannattaa oikeasti ostaa.

Perjantaina tullut muhkea paketti saapuikin juuri parahiksi lievittämään pettymästä ja pahaa mieltä: joku uskomattoman kömpelö nainen kieri alas kellarin betoniportaat ja nyrjäytti nilkkansa. Hoidoksi määrättiin hieno lasta, johon saa letkulla puhaltaa ilmaa, sekä jalan pitämistä kohollaan. Noudatin molempia ohjeita lauantain helteessä koko päivän kotipihalla uudet ostokset lohtunani.

No, katsotaanpa. Kyll� se on taas jotain lankaakin ostellut. Ei sille kuitenkaan pelkk� lehti riit�. 

I beg your pardon, I never promised you a silk garden... T�ss� siis ker� Noron Silk Gardenia (v�ri 213) pipoksi neulottuna. Haaveena oli tuollainen "tasap�inen" pipo, mutta ehk� sittenkin puran viel� muutaman kerroksen ja py�rist�n sen perinteiseen tapaan. T�m� pipo syntyi siis pihalla jalat ylh��ll�. Huomatkaa selv� logiikka siin�, ett� +24 asteen l�mm�ss� pit�� ehdottomasti neuloa villalankaa! 

Ja v�h�n Noro Kureyonia, v�ri 55. 

Ja kaikki nämä aiot sitten neuloa viikonlopussa, vai?

Nanna palaa bloggaustauolta ja esittelee viikonlopun tuotokset. Olin avustamassa vanhempiani muuton aloittamisessa (!) ja olin varannut matkatyöksi yhden keskeneräisen. Koska tiedotusvälineet ovat kuitenkin runsaasti mainostaneet Lahden ja Heinolan välisiä tietöitä, päätin välttää ruuhkat ja ajella reippaasti Korian - eikun siis Kouvolan - kautta. Ja kaikkihan tietävät, mitä sieltä saa: lankaa. Tyhjensin Novitan tehtaanmyymälän tehokkaasti pussilangoista, jotka ovat aina ehdottoman tarpeellisia. Mitenkäs niitä kuitenkin tarttui mukaan kassillinen?

Äitini, kassin havaittuaan, totesi vähän kuivasti "ja kaikki nämä aiot sitten neuloa viikonlopussa, vai?" Mutta ei hätää, sain silti kostoni: tarkastelin äitini kangas- ja lankakaappia, josta valittiin jo varastoon siirrettäväksi ne viisi pahvilaatikollista, joita hän ei ainakaan aio ommella/neuloa ensi vuonna. Sain osakseni vähän loukkaantunutta tuhinaa, kun tiedustelin valintojen varmuutta - osa kankaista on sentään todella hyvää kangasta, joka on odottanut inspiraatiota jo 1970-luvun alusta asti.

Käsityöhamsterius taitaa olla geneettistä?

Mitäköhän tästä enää sanoisi. Tässä matkakassini sisältö, suurin osa lankaa. Mainittakoot, että unohdin vaihtoalusvaatteet ja hammastahnan. Akuuttiin lankapulaan on tosiaan varauduttu.

Vihreä "kasa" on Samosta, josta on tuloillaan kesätoppi. Sitä esitellään lisää myöhemmin.

Marjutin yllyttämänä sorruin halpoihin Shetland Araneihin, jotka saapuivat nopeasti. Huomatkaa uusi ja yllättävä sinivihreä kauteni. Väri on kaunis ja lanka ihanaa. Tunnen kuitenkin itseni keski-iän ylittäneeksi tyttöseksi. Ai miksikö? Väri tuo niin elävästi mieleeni rakkaan edesmenneen Helmi-tädin Tampesterista, joka rakasti juuri tuollaista turkoosinsinertävää (jopa pienissä huonekaluissa). Olenko minä siis löytämässä sisäisen tätini?

Ja tässä vielä Novitan pussilankoja, joiden koostumuksesta, iästä ja käyttötarkoituksesta ei ole aavistustakaan. 

FO, Finally

Ja tässä neiti Paula koko komeudessaan.


Malli: Paula, Debbie Bliss Alpaca Silk Collection, koko S

Lanka: Rowan Magpie Aran väri Morning Dew, menekki n. 850 grammaa

Arvostelu: Sekä mallia että lankaa oli ehdottoman mukavaa neuloa. Neulomista hankaloitti ainoastaan mallipiirroksen puuttuminen ohjekirjasta sekä paikoin hieman epäselvästi ilmaistut ohjeet. Käsialani täsmää varsin hyvin ohjeessa mainittuun. Silti ikuisuusongelmani (=valmis työ on väljempi kuin pitäisi) ilmenee tässäkin. Malli on silti kooltaan ja mitoiltaan varsin onnistunut.

Mitä muutit mallissa: Lyhensin hihoja pari senttiä, koska minulla on töpökädet.
Mitä teet eri lailla seuraavalla kerralla: Tämä toimisi mukavasti varmaan ohuemmista langoista ja ohuemmin puikoinkin.

Pitoon vai purkuun: Pitoon.

Sopivat kengät: Ei vielä.

Does-my-bum-look-big-in-this -factor: Yllättävää kyllä, lopulta ei hassumpi. Arvioikaa itse allaolevasta kuvasta.

Ja tämä on ... taidekuva. Yrittäkää itse kuvata itseänne kameralla, josta patterit on melkein loppu ja naurakaa vasta sitten. 

Vain yllytyshulluille

Pistän vahingon kiertämään ja saatan toisiakin kiusaukseen, kun Marjutkin on sitä hyvin ansiokkaasti tehnyt. Sattuipa näet silmiini, että rakas ystäväni Get Knitted myy hyvin edulliseen hintaan kilon erän Wensleydale Sheep Shopin Longwoolia. Kyseessähän on käsittääkseni brittien hienoin lammasrotu (????). Ja minulla on jo kyseistä lankaa ja se on ihanaa. Väri on aika voimakas pinkki, mikä vinkiksi kerrottakoon kaikille niille, joiden pinkki kausi on menossa.

Ja kyllä, jos joku luulee näkevänsä harhoja: muokkasin taas blogin ulkoasua ja se alkaa vähitellen näyttää enemmän siltä, miltä haluan.

Niin, tämähän on edelleen neuleblogi.

Mutta mikä ihme tämä on? Neulottu kalanpyrstö? Something that the cat dragged in? Ei-niin-kolmiomainen-kolmiohuivi? Jotain muuta? Joka tapauksessa tämä pirulainen (Sorry, minulle opetetaan, että hienot naiset eivät puhu rumia. No ei h------ssä.) ei aio valmistua IKINÄ. Jo kaksisataa grammaa lankaa mennyt ja se vaan jatkuu ja jatkuu. Tyhmä neule. Tyhmä tyhmä tyhmä. Haluaa aloittaa jotain uutta.

Kirjameemi Niinan pyynnöstä

Tulihan se sieltä sittenkin - totuuden hetki on koittanut:

Kotonasi olevien kirjojen määrä

Nopeasti laskien 776. Ja tähän ei ole sitten laskettu mukaan lehtikokoelmia. Eikä niitä, jotka sattumalta ovat jossain muualla kuin hyllyssä. Eikä niitä laatikoissa olevia, jotka odottavat vanhempieni vierashuoneessa noutoa. Eikä niitä arviolta noin kolmea ja puolta hyllymetriä omaa ammattikirjallisuutta, joka tilanpuutteen vuoksi on työpaikkani hyllyssä. Taannoisessa erossani ainoa tavaraerä, josta kiisteltiin, oli kirjat. Niitä siirtyi silloinkin - tarkassa valvonnassa - toiseen osoitteeseen parikymmentä muuttolaatikollista. Onneksi niitä ei tarvinnut nyt laskeskella...

Viimeisin ostamasi kirja

Ostamani vai saapunut? Amazonilta tilattu Weekend Knitting saapui eilen. Osteltua tuli taas viikonloppuna Porvoossa kaksi kassillista. Koska Weekend Knittingistä aion kirjoittaa erikseen, mainittakoot kaksi Porvoossa viimeksi kassiin laitettua: Naomi Klein: No logo sekä Susan Vreeland: Artemisian rohkeus. Klein on Klein ja pieni markkinointianalyysi ei tee lanka-addiktillekaan pahaa. Vreeland käyttää todella kauniisti kieltä ja kirjoittaa lähinnä taidehistoriaan liittyviä romaaneja (mm. Tyttö ja helmikorvakoru).

Viimeisin lukemasi kirja

Kotona nautiskellen (en malttanut jättää kesken kädestä) Dan Brownin Angels and Demons (Da Vinci -koodin kirjoittajan vanhempi teos, minusta melkein parempi kuin Vinci sekä varsin ajankohtainen paavinvaaliin liittyen ja lisäksi tällä viikolla päivittäin Tuomisto: Takaisinsaannista. Ja jälkimmäisestä ei sen enempää. Piste.

5 kirjaa, jotka luet aina uudelleen tai jotka ovat tehneet sinuun vaikutuksen

Miksi vain viisi? Miksi ei enempää? Mutta yritetään listata edes muutama:

Tolkien: Taru sormusten herrasta.
Varhaislapsuuden ja nuoruuden suosikki - ensimmäinen, joka veti jalat alta. Voi sitä riemua, kun joulupukki vihdoin toi ison laatikon, jossa oli kaikki kolme osaa ihan ikiomaksi. Tälle seikkailukokemukselle veti suosituimmuudessa vertoja lähes vain kotimainen "vastine", Topeliuksen Välskärin kertomuksia. Muistanko oikein, että molemmista näistä oli joskus 1970-luvun lopulla tosi vaikuttavat radiokuunnelmat?

Eric Linklater: Kuussa tuulee.
Tästä kirjasta on eriäviä käsityksiä, onko kyseessä lasten vai aikuisten kirja. Joka tapauksessa taikajuomaa nauttivat sisarukset Dinah ja Dorinda muuttuvat kenguruiksi ja lähtevät pelastamaan vangiksi joutunutta isäänsä.

Yann Martel: Life of Pi.
Olen minä joskus lukenut aikuistenkin kirjoja, ihan oikeesti. Aikuisten oikeesti. Simppeli pieni kirja, pieni tarina, mutta kirjailija on todella taitava sanankäyttäjä. Parin vuoden takainen uutuus.

Peter von Bagh: Elokuvan ilokirja.
Tästä minulle on riittänyt iloa kohti parinkymmenen vuoden ajan.

Philippe Delerm: Ensimmäinen siemaus olutta ja muita elämän pieniä iloja.
Tämä kirja on täynnä pienen pieniä iloja. Suosittelen muutakin Delermin tuotantoa, samoin mm. Makinea ja Anna Gavaldaa.

Ja sitten ne loput tunnustukset:
L.M. Montgomeryn Anna- kirjat, Louisa M. Alcott ja kotimainen Mary Marck. Lisäksi olen suuri Lotta -fani. Sekä Harry Potter.

Lisäksi osuus myös Graham Greene, Capote ja Salinger, Charles Bukowski sekä Väinö Linnan kaksi tunnetuinta yhä uudelleen. Ja Umberto Eco, etenkin Foucaultin heiluri. En tiedä miksi.

Keräilylistalla ovat myös Maria Langin sekä Erle Stanley Gardnerin ja Linda Barnesin dekkarit. (höh, näitä en muuten muistanut laskea!)

Ja höm-höm-höm-hömpöti-hömppäosastoa vielä: Helen Fielding. VG. Mutta tunteekohan kukaan muu vaaanhoja iiihania kotimaisia: Hilja Valtosen tuotanto lohduttaa aina, kun massuun sattuu ja vettä sataa.

Kenelle aiot jatkaa tätä ja miksi?

Taidan olla viimeisiä, kenelle tämä tulee? Höm höm. Kokeillaan kuitenkin: Sanni ja Villapallo, ottakaa koppi! Perustelu: Nämä naiset ovat selvästikin lukeneet joskus muutakin kuin Hesarin takasivun. Haluankin tietää, mitä.

Jos olisin kissa...

You are a Persian! You are quiet, gentle, and
loving, though sometimes you need extra
attention and care. Some might call you high
maintenance, but you just need to be pampered.


What breed of cat are you?
brought to you by Quizilla

Mun elämä ja miten siitä tuli niin...

10 vuotta sitten minä...
1. Olin juuri muuttanut ensimmäiseen ”omaan” kotiin
2. luin pääsykokeisiin hulluuden rajamailla
3. aloitin Kaislakertun ruutuneuleen, jonka ohje oli Suuri Käsityökerho -lehdessä

5 vuotta sitten minä...
1. ostin Ihan Ensimmäisen Oman asunnon (tai ainakin palan sellaista)
2. opin enemmän kuin halusinkaan mm. liimamaaleista ja kanan*piip*seinien kestävyydestä
3. kirjoittelin kirjaa

3 vuotta sitten minä...
1. halusin kovasti omaa pihaa
2. olin kyllästynyt elämääni
3. ja päätin muuttaa sen lähtemällä ulkomaille opiskelemaan

1 vuosi sitten minä...
1. olin palannut Suomeen ja eronnut juuri piiitkästä parisuhteesta
2. päätin tehdä elämästäni Ihanaa ja Ihmeellistä ja hankkia kaikkea sellaista, mitä parisuhteessa en voinut (enemmän lankaa ja enemmän kissoja)
3. luin Me Naiset –lehdestä jutun neuletapaamisista

Tähän asti tänä vuonna minä...
1. olen harkinnut kovasti liikunnan lisäämistä ja syömisen vähentämistä
2. olen innostunut pitkästä aikaa ruoanlaitosta
3. olen harkinnut, pitäisikö Kaislakerttuneule (kts. Edellä Kymmenen vuotta sitten) tehdä loppuun vai purkaa

Eilen minä...
1. autoin ystävää asunnonetsinnässä
2. neuloin liian vähän
3. olin paljon ulkona

Tänään minä...
1. yritän saada loppuun kaikki keskeneräiset duunit
2. yritän viimeistellä Paula-neuleen
3. aion käydä kuntosalilla

Huomenna...
1. yritän olla pirteä ja aktiivinen
2. mietin jonkun keskeneräisen neuletyön viimeistelyä
3. menen Leppävaaratapaamiseen klo 17

Ensi viikolla:
1. järjestelen vihdoin vaatehuoneeni
2. yritän pyöräillä töihin aktiivisesti
3. yritän saada kampaajalle ajan

Loppuvuotena tavoitteenani on:
1. viimeistellä ainakin kolme keskeneräistä neuletyötä
2. kutistua takaisin laihafarkkuihini
3. oppia tuntemaan suurin osa kasveista, joita on pihallani

Kuten huomaat (jos jaksoit lukea tänne asti), on tämä postaus varsin vähän neulomispainotteinen. Viikonloppu kului ulkoilun ja erilaisten pallopelien merkeissä. Lisäksi Terden esimerkkiä noudattaen ajelin Porvooseen ja tyhjensin sekä WSOY:n että Brunbergin tehtaanmyymälät. WSOY:llä minulle vähän naurettiin, Brunbergilla jostain syystä ei. Lankaa en ostanut. Kirjahamstrauskin on päässyt käsistä jo pahanpäiväisesti, onneksi vielä ei ole osunut kohdalle se monessa neuleblogissa jo esiintynyt kirjameemi, jossa pitää tunnustaa, montako kirjaa omistaa.

Paula-neule odottaa enää parin sauman ompelua. Hyvällä tuurilla se on huomenna jo päällä. Siitä seuraa sitten iso ongelma: mitä seuraavaksi?

Minähän en pidä kesäneuleista. Jos on kuuma, on neule joka tapauksessa liian kuuma. Jos on kylmä, pukeudun oikeaan villapaitaan enkä johonkin pitsiviritykseen. Lisäksi monet kesäneuleet (erityisesti neulotut uimapuvut) ovat absoluuttisen hirveitä. Silti aion tehdä seuraavaksi kesäneuleen. Positiivinen puoleni uskoo, että loppukesästä on edessä ainakin yksi lämpimään paikkaan suuntautuva kongressimatka, jossa neuletta tarvitaan. Oma loma vietettäneen vanhempieni organisoimalla työleirillä teemalla "Iloista lomaa Itä-Suomessa". Sielläkin voi olla neule tarpeen, etteivät hyttyset syö elävältä. Julistankin siis äänestyksen: kumpi kesäneule:
Tämä?
Vai tämä?

Itse kannatan vahvemmin ehkä ensimmäistä. Jälkimmäinenkin on kiva, mutta eipä taida sopia näille ruumiinmuodoille (on mulla muodot venuksen, daa dirlandirlan daa). Hmmm. Mitäköhän tuosta sanoisivat Trinny ja Susannah?

Neulojan elämän ääripäät

Eilen vietettiin taas perinteistä Helsingin neuletapaamista Sokoksen kahvilassa. Lankalaihikseen valmistautuen valloitimme taas tutut pöydät heti myyntitiskin vierestä, missä ilta kuluikin mukavasti katsoen, mitä kaikkea hyvää muut ihmiset tiskiltä tilasivat. Ja kyllä vähän mekin. Ihan vähän.

Laskujeni mukaan meitä taisi olla paikalla seitsemän - ihan hyvä numero! Illan teema taisi olla "neulojan elämän ääripäät": näytillä oli toisaalta hypersuperluxuslankoja, jotka Kristel toi ja toisaalta taas Marjutin hassuja pussilankoja Korian ABC:ltä. Näitä sitten molempia ihastelimme. Lisäksi keskustelunaiheet liikkuivat mm. työmatkapyöräilyssä, mikä on välineurheilua, sekä kevään uusissa lehdissä. Tapaamisen lopuksi kävimme ryöstämässä Akateemisen lehtiosaston tyhjäksi.

Keskustelimme myös ulkomaisista nettikaupoista tilaamisesta. Itse opin moiseen ihanuuteen vasta neulontalistan myötä, ja nyt olen addikti - valitettavasti. Tärkeintä mielestäni on muistaa, että luottokortin numeroa antaessa tarkastaa, että sivusto käyttää suojattua yhteyttä. Toinen noudattamani sääntö on ollut, että olen käyttänyt vain kauppoja, joita joku muu on myös ensin kokeillut. Tässä muutamia esimerkkejä, joista ei ole pahaa sanottavaa:

Get knitted. Hyvät valikoimat ja nopea toimitus. Erityisesti "special offers" osasto tuottaa aina iloisia yllätyksiä.
Kangaroo. Hyvät valikoimat ja nopeaa toimintaa täälläkin.
Colourway. Loistovalikoimat Rowania ja Jaegeria. Olen suosinut lähinnä poistuvien lankojen kesäalea, muuten hintataso ei ole poikkeuksellisen edullinen.
Rowan ei myy itse lankoja, mutta omia ohjeitaan kylläkin. Suositeltujen lankanettikauppiaiden lista tosin löytyy myös Rowanin sivuilta.

Kerrottakoon sitten myös ainoa, osin negatiivinen kokemukseni netistä tilaamisesta viime kesältä. Kyseessä ei ollut lankaa, vaan tällaisia. Niitä sai kesäalesta noin 70 % halvemmalla kuin Suomesta, joten sekä pinkki (!) että valkoinen käsilaukku saapuivat Espooseen British Airwaysin sinipunvalkoisin siivin. Tilausta tehdessäni sivusto herjasi jotain ihmeellistä, joten painelin iloisesti pari kertaa "lähetä tilaus" -nappia. (Huom. Älä tee sitä kotona, älä!) Ja hupsistakeikkaa, meiliin tullut tilausvahvistus ilmoitti minun tilanneen viisi kertaa pinkin ja valkoisen laukun. Asiakaspalvelu tosin hoiti asian kunnialla: minulle soitettiin lähes välittömästi kännykkään, ja kysyttiin, oliko saapunut tilaus oikein. Määrät korjattiin sitten puhelimessa ja sain vielä meiliin vahvistuksen. Varmuuden vuoksi ilmoitin vielä luottokuntaan, että tarkoitus on tosiaan veloittaa kortiltani ko. summa ainoastaan kerran. Ja kaikki sujui lopulta hyvin, vaikka kylmä hiki nousikin jo otsalleni tajutessani olevani kymmenen kalliin käsilaukun omistaja...

Tässä bloggaa Osku, hyvää iltaa kaikille faneille. Lähetän tässä teillä valokuvia Paula-neuleesta, jota Mamma neuloo minulle. Kuten kuvasta näkyy, minäkin olen vähän auttanut.  

Minä vaan luulen, että tästä tulee minulle ihan liian iso. 

Hihatkin ovat aivan liian pitkät. 

Ja loppujen lopuksi tuo neulominen on aika tylsää puuhaa. 

Hey Paula

Neulerintamalta ei kuulu mitään ihmeellisen uutta. Paulaa on edelleen ihana neuloa! Lanka on mukavaa ja malli mukava. Tykkään erityisesti siitä, että kaikki kavennukset ja levennykset on suunniteltu ja sijoitettu todella kauniisti. Jos koko on sopiva ja mamma ei näytä makkaralta, tulee Paulasta varmaan uusi lempineuleeni.

Paulan kaikki kappaleet - kaulusta lukuun ottamatta - valmistuivat eilen illalla. Ajatelkaas, minä jopa purin ja neuloin uudestaan toisen etukappaleen, kun huomasin siellä virheen jonka ehkä olisi voinut venyttelemällä ja höyryttämällä korjata. Eikö mitä, tätä työtä en aio pilatakaan huonolla viimeistelyllä! Kuvia Paulasta on luvassa myöhemmin tänään.

Neulonnan lisäksi olen muutenkin ollut ahkera. Liityin Neulojien laihdutusprojektiin. Otin jo vähän varaslähtöä: aloitin työmatkapyöräilyn! Matkaa tulee noin 12-13 km suuntaansa, mikä on rapakuntoiselle ihan kunnioitettava suoritus. Lopullinen kilometrimäärä ja matka-aikakin täsmentynee myöhemmin, sillä tällä ensimmäisellä kerralla eksyin pari kertaa uudella reitillä - ihan vähän. Vaatii kai aikamoista lahjakkuutta löytää Espoon ja Helsingin keskustan väliltä mm. lehmiä ja pitkospuita??? Aurinko paistoi, ilma oli lämmin ja maisemat sellaisia, että päihittävät pakokaasuisen ja pölyisen Länsiväylän mennen tullen. Aion jatkaa projektia heti, kunhan istumalihakseni toipuvat yllättävästä rasituksesta.

Teraasi(neulonta)kausi on avattu!

Terassineulontakausi on virallisesti avattu! Keski-Espoossa on tänään +12 astetta varjossa, lattea lasissa ja Paulan viimeinen kappale aluillaan. Kuvassa luonnollisesti myös uusi IK, kiitos vinkeistä, Villapallo ja Kirsi!

Huomatkaa muuten myös hieno puutarhakalusto! Olen ihan itse se omin pienin käsin nikkaroinut (=liittänyt yhteen halpamyymälän pahvilaatikossa olleen klapi- ja ruuvikasan, josta yllättäen muodostui kalusto). Lopputulokseen olen tyytyväinen. Kiitos avustuksesta myös ystävälleni Tumpelolle, joka auttoi minua tässä eilen. Vain yksi ruuvi jäi pysyvästi terassin lautojen alle ja naapurin lapset oppivat monta uutta jännää sanaa. Uusia sanoja on kovasti toisteltu tänään hiekkalaatikolla! (Myös minä autoin vuorostani Tumpeloa, jolla on nyt hieno uusi kirjahylly. Valitettavasti aiempien varastojen uuteen hyllyyn siirtämisen jälkeen Tumpelo saa ostaa uusia kirjoja enää vain noin kuukauden ajan, kunnes hän tarvitsee vielä uudemman hyllyn.)

Paula on edennyt jo niin pitkälle, että viimeinen kappale on jo meneillään - siis jos ei lasketa resorikaulusta, joka aloitetaan reippasti luomalla lähes 300 silmukkaa ja neulomalla siitä joustinta. Toivottavasti pääsisin jo ensi viikon aikana esittelemään valmista työtä.

Ja terassineulonnasta puheen ollen, katsokaas tätä: this lady is hilarious!




Bongaa kuvasta blogikissa.

Ja katsokaa, sehän on sinivuokko!

It's no more a secret - I go solid, I go liquid...

Lähikuva, joka ei tee langalle oikeutta

Muistaakohan kukaan, kun neulelistalla valitin heräteostoksestani, joka on Colinetten Mercury -lanka? Innoissaan ostettu kilo osoittautui vähemmän mukavaksi, kun tutustuin vyötteen ohjeisiin:

"Mercury by name, mercury by nature. Like a liquid this yarn will flow into its own form and if set free, tangle. So be in control. Undo label and holding the yarn by the ties place over a chair. Wind into a ball, do not attempt to wind this on a yarn swift. Place in a small plastic bag and tie the bag tightly around the ball. Punch a hole in the plastic and feed the yarn end through - you are now ready to get knitting tangle free..."

Oh, please. Ja tästä vaikeudet alkoivat. Sain ensimmäisestä kerimisyrityksestä aikaiseksi kasan sotkua ja menetetyt hermot. Kasaa ihmeteltiin sitten yhdessä Leppävaaratapaamisessa. Ja vannoin, että tuon pleen annan marinoitua kaapissa niin kauan kuin koko talo seisoo pystyssä. Onneksi en ole ainoa, joka on melkein lannistunut Mercuryn edessä. Ilkeä lanka on globaali ilmiö.

Mutta kuinkas kävikään. Tänään iltapäivällä olin tehnyt kaiken tarpeellisen, paitsi täysin uuvuttavan ja pitkäveteisen työhön liittyvän jutun + viikkoimuroinnin. Välttyäkseni näiltä kahdelta innostuin kummasti kaivamaan "Freddien" kavereineen kaapista (voi ziisus, mikä kielikuva! Pardonnez-moi.). Kumma kyllä keriminen sujui suhteellisen inhimillisesti. Liukas ja "nestemäinen" tuo lanka tosiaan on! Todellinen elohopea! Mutta jos siitä väkertää oiiikein tiukan kerän, pysyy se kasassa melko hyvin. Ja pitihän tuosta kokeilla vähän mallitilkun tapaistakin. Tapaistakin -ilmaisu siksi, koska minäkän en tee mallitilkkuja. Tämä onkin jotain muuta. Värit eivät kyllä toistu kuvassa yhtä herkullisina kuin luonnossa. Mercurystä tulee vielä joskus upea kesäjuhlaneule!

Yhden 50 gramman kerän kerimiseen meni tunti ja sen neulomiseen 45 minuuttia. Minulla on vielä 19 vyyhteä lankaa jäljellä.

Moda á Tapiola

Eksyin tänään sairaana Tapiolan Stockalle, sillä Mirrin Murkina oli loppu. Hätätilanne siis. Ja kuinka sattuikaan, autolle löytyi parkkipaikka melkein Neuletikin vierestä, jossa täydensin varastojani akuuttiin tarpeeseen. Ja tunnettu tosiasiahan on myös, että eläintenruoat sijaitsevat melkein lehtiosaston vieressä. Himoitsin kovasti mukaani uutta Interweave Knitsiä, jota ei kuitenkaan vielä näkynyt. Mutta uusi Moda oli saapunut.

Nythän on niin, että lopetin Modan tilaukseni (halvan tarjous- sellaisen) viime syksynä, kun hermostuin viime kesän numeroiden aika kamaliin saksalaisvaikutteisiin kesätoppeihin sekä hieman *köh*eksoottisiin ompeluohjeisiin. Minähän en moisista maksa, siirryn mieluummin Novitalehden tilaajaksi!

Ja olen sittemmin ostanut joka ikisen Modan irtonumeron. Ja pidän siitä uudelleen hyvin paljon enemmän kuin Novitasta. Vinkatkaapa taas jostain hyvästä tarjouksesta, niin tilaus kyllä lähtee!

Tässä numerossa oli lukuisia miellyttäviä malleja. Pidin paljon Vogue Knittingistä lainatuista malleista; sellaisia klassisia ja yksinkertaisia, ei kuitenkaan tylsiä. Myös kesäneuleissa oli kivoja, sanoo hän joka ei pidä kesäneuleista. Myös Bettina S:n jakku miellytti, siitä mallista alkaa jo päässäni kehkeytyä joitain ideoita. Bettina S -jutussa minun silmääni iskivät tosin myös ne postimerkinkokoiset kuvat ponchoista, jotka joku oli neulonut ja joihin ei ollut ohjetta. Yritin kovasti tihrustella, miten ne on tehty. Mainioita ideoita jämälangoille!

Hei, mistä saisin taas aikaa toteuttaa kaikki nämä ideat, lankaa kyllä löytyy???

Tämän aukeaman kolme neuletta kelpaisivat kaikki minun tekemättömien töiden listalle. Etenkin tuo roosa oli syy, miksi hinguin syksyllä Vogue Knitting -lehteä, joka ikävästi oli kuitenkin jo ehtinyt hävitä kaupoista. 

Villaa ylle! Jopa toukokuussa! Tosin tämänpäiväinen sade ja tuuli oikein houkuttelevat vuoraamaan itsensä villalla päästä varpaisiin. Naturuld on Tanskaan muuttanut entinen Gjestalin Naturgarn. Tarvitsin lisäkerän keskeneräiseen projektiin. Siitä lisää sitten myöhemmin.

Ja tässä on Schachenmeyerin Catatonia... eikun siis Catania -puuvillalankaa. Kaunis kiilto! Tämä lanka ehdottomasti haluaa olla Clapotis tai joku muu kiva kesähuivi.